tiistai 18. marraskuuta 2014

Inttileski on ruma sana

29 päivää. 4,1 viikkoa. 695 tuntia. Vähiin käy ennen kun loppuu ja missä välissä tästä on tullu inttileskiblogi? Noh, ei maha mitään. Meidän inttielämässä vietetään viimestä kiinniolo-viikonloppua tällä viikolla ja päivät alkaa huventua kun tänään paukkuu toiseks viimestä kertaa kympit. Viimestä kertaa ennen virallista kympin lähtölaskentaa. Tää homma konkretisoitu siinä vaiheessa, kun sain eilen kutsun tulevan aviomiehekkeeni ylentämistilaisuuteen Vekaralle. Etikettinä tumma puku... Nopeiden googlettelujen jälkeen tulin siihen tulokseen, että tarviin pikkumustan. Mutta se nyt on ehkä ihan aiheellinen ostos, koska jokainen nainen tarvii pikkumustan.

Tuntuu, että asiat alkaa pikkuhiljaa järjestyä. Mulla oli alkusyksystä tosi pitkään vaihe kun olin aika varma, että mulla oli alkava masennus. Ei sellanen normaali syysmasennus vaan ihan oikeesti mulla oli tosi paha olla. En viihtyny mun koulussa ja olin sitä mieltä että se ei oo mun paikka olla. En saanu oikeen mistää otetta. Elin vaan ja ainoastaan niinä viikonloppuina kun J pääsi lomille. Tää kaikki purkaantu onneks siinä vaiheessa, kun päätin, että mä joulukuussa lopetan koulun. Tuli vähän helpompi hengittää. Melkein täyteen kapasiteettiin mun hengitys palasi eilen kun sain kuulla, että mulla on työpaikka tammikuusta eteenpäin. Ja homma palautuu ehkä täysin kokonaiseksi siinä vaiheessa, kun 29 päivän päästä nään, kun mun tuleva aviomieheni astelee pois armeijan riveistä.

Tulipahan purkautuminen. Viikonlopksi mulla on taas ylläripylläri liiaksi ohjelmaa, ettei ehdi ajattelemaan, että ei se J tule perjantaina kotiin. Perjantaina ovesta J:n sijaan astelee mun pikkusysteri parhaan kaverinsa kanssa ja meijän äiti, jotka tulee viihdyttämään mua lauantaihin asti. Lauantaina mä otan sitten suunnaksi illalla Jäken ja me lähetään tyttöjen kanssa vallottamaan taas pitkästä aikaa RT:n tanssilattiaa.

Ensi viikolla on sitten tapaaminen mun tulevan työnantajan kanssa ja sitten suuntaillaan joulukoristeostoksille (ja lihapullille) luokkalaisen kanssa IKEA:an! Ehkä tästä viimesestä kiinniolostakin jotenkin selvitään! (y) 

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Ole ihan ihana ja jätä kommentti :)